Keuhkoahtaumatauti | ResMed Suomi

Palvelut potilaille

Palvelut hoitohenkilökunnalle

ResMedin palvelut

Palvelut potilaille

Palvelut hoitohenkilökunnalle

Africa & Middle East
Americas
Asia Pacific
Europe
Country Selector

Keuhkoahtaumatauti (COPD)

COPD-mies-nukkuva-ei-invasiivinen-ventilaatio

Keuhkoahtaumatauti on erittäin yleinen, henkeä uhkaava keuhkosairaus, joka on yksi johtavista kuolinsyistä ja invaliditeettiin johtavista syistä maailmanlaajuisesti. Silti se on usein alidiagnosoitu ja sen hallinnassa on monia täyttämättömiä tarpeita.1-3

Lue lisää

OSA 1

Tietoa keuhkoahtaumataudista

Mikä on keuhkoahtaumatauti?

Krooninen ahtauttava keuhkosairaus (COPD) on yleinen keuhkosairaus joka aiheuttaa ilmavirtauksen rajoittumista ja pahenevia vakavia hengitysvaikeuksia.

Keuhkoahtaumataudin kansainvälisessä GOLD-suosituksessa (Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease) keuhkoahtaumatauti määritellään seuraavasti: heterogeeninen keuhkojen sairaustila, jonka ominaispiirteenä ovat hengitysteiden ja/tai alveolien poikkeavuuksista johtuvat krooniset keuhko-oireet, jotka aiheuttavat pysyvän, usein etenevän, hengitysteiden ahtauman3.

Tärkeimmät oireet

Taudin oireita ovat hengenahdistus, yskä ja limaneritys.

Vaikka keuhkoahtaumatauti onkin krooninen sairaus, merkittävällä osalla potilaita esiintyy keuhkoahtaumataudin akuutteja pahenemisvaiheita (AECOPD), joka määritellään GOLD-suosituksessa seuraavasti: tapahtuma, jonka ominaispiirteenä ovat lisääntyvä hengenahdistus ja/tai yskä sekä limaneritys, joka pahenee 14 vuorokauden ajan ja johon voi liittyä takypnea ja/tai takykardia, ja joka liittyy usein infektion, ilmansaasteiden tai muun hengitysteitä vaurioittavan tekijän aiheuttamaan lisääntyneeseen paikalliseen ja systeemiseen tulehdukseen.3

Useilla potilaskohorteilla saadut tiedot osoittavat, että jopa 70 prosentilla potilaista esiintyy vähintään yksi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe 1–5 vuoden seurantajakson aikana4.

Pahenemisvaihe edellyttää usein kiireellistä hoitoa, lääkityksen nostamista ja/tai sairaalahoitoa, mistä seuraa merkittäviä lisäkustannuksia.5

Patofysiologia

Keuhkoahtaumataudin aiheuttajana pidetään geneettisten ja ympäristötekijöiden yhdistelmää, joista merkittävin on tupakointi sekä altistuminen ilmansaasteille (työperäinen altistuminen ja sekä puun ja muun biomassan polton aiheuttamat sisäilman epäpuhtaudet).3

Koska keuhkoahtaumatauti on heterogeeninen sairaus, asiantuntijaryhmä suosittelee keuhkoahtaumataudin luokittelemista taustalla vaikuttavien syiden perusteella, jotta voidaan kehittää yksilöllisiä hoidon lähestymistapoja.2

Tautitaakka

Keuhkoahtaumataudin taloudellinen1 ja sosiaalinen taakka on merkittävä.6, 7

Keuhkoahtaumatauti heikentää potilaan elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia: Keuhkoahtaumatauti on yhteydessä heikkoon fyysiseen terveyteen ja sairauskohtaiseen terveydentilaan (verrattuna yksilöihin, jotka eivät sairasta keuhkoahtaumatautia)8, ja suureen psyykkisten liitännäissairauksien9, kuten masennuksen10, 11, ilmaantuvuuteen.

Keuhkoahtaumatauti on maailmanlaajuisesti kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja seitsemänneksi yleisin sairastuvuuden aiheuttaja.12

Keuhkoahtaumapotilailla on riski joutua usein sairaalahoitoon, mikä aiheuttaa henkistä rasitusta: lähes joka viides ensiavussa käyvä potilas joutuu sairaalahoitoon vähintään kerran ensikäyntiä seuraavan vuoden aikana.13

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyy heikentynyt keuhkotoiminta14, elämänlaadun heikentyminen15, 16, fyysisen aktiivisuuden väheneminen17, masennus18, uudet sairaalahoitojaksot, uusi pahenemisvaihe ja kuolleisuus19, 20.

Liitännäissairaudet

Liitännäissairauksien taakka on suuri, erityisesti sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen3.

  • Yleisimpiä liitännäissairauksia ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, nivelrikko, psyykkinen sairaus, astma ja obstruktiivinen uniapnea.21, 22
  • Liitännäissairaudet voivat vaikuttaa potilaan terveydentilaan ja ennusteeseen ja edellyttävät hoitoa: jotkin sairaustilat, kuten sydämen vajaatoiminta, iskeeminen sydänsairaus, unihäiriöt ja masennus/ahdistus ovat yhteydessä keuhkoahtaumataudin akuuttiin pahenemisvaiheeseen3, 23. Obstruktiivinen uniapnea voi pahentaa unenaikaista hypoksemiaa ja lisätä keuhkoverenpainetaudin riskiä.22

Fyysisen kunnon heikkeneminen

Keuhkoahtaumapotilaiden terveys heikkenee nopeasti: systeemiset vaikutukset johtavat sydän- ja verisuonitauteihin, lihaskatoon ja osteoporoosiin, mikä vähentää aktiivisuutta ja heikentää fyysistä kuntoa Myös pahenemisvaiheet heikentävät keuhkotoimintaa, aktiivisuutta ja henkistä hyvinvointia.24

Tietoa keuhkoahtaumataudista: yhteenveto

COPD-nainen-nukkuva-korkeavirtaushoito

Keuhkoahtaumatauti on etenevä keuhkosairaus, joka ilmenee hengitysteiden ahtautumisena ja johon liittyy heikentynyt potilaan elämänlaatu ja kohonnut kuolevuusriski. Miten yleinen keuhkoahtaumatauti sitten on ja miten se diagnosoidaan?

OSA 2

Yleisyys ja diagnosointi

Yleisyys

Arviot taudin yleisyydestä vaihtelevat, mutta ~480 miljoonan ihmisen uskotaan sairastavan keuhkoahtaumatautia maailmanlaajuisesti25. Sairauden ilmaantuvuus nousi > 85 % vuosien 1990 ja 2019 välillä26, ja ilmaantuvuuden ennustetaan kasvavan lisää tulevina vuosikymmeninä riskitekijöille altistumisen ja väestön ikääntymisen vuoksi sekä tietoisuuden sairaudesta ja diagnosoinnin parantuessa.3

Tutustu infografiikkaan.

Diagnosointi

Keuhkoahtaumataudin oireet ovat erilaisia eri potilailla, ja oireet voivat vaihdella päivittäin. Keuhkoahtaumatautia voidaan kuitenkin epäillä, jos potilaalla on jatkuvaa hengenahdistusta ja pitkäaikainen yskä (ajoittainen tai jatkuva) joko limanerityksen kanssa tai ilman sekä toistuvia alahengitystieinfektioita ja/tai potilas on altistunut riskitekijöille, kuten tupakoinnille tai ilmansaasteille.3

Ensisijaisena diagnosointimenetelmänä on spirometriatesti (avaavan lääkkeen jälkeisessä spirometriassa todettu palautumaton obstruktio, FEV1/FVC-suhde alle 0,7) yhdessä terveyshistorian ja riskitekijöiden arvion kanssa.3

Tukevina ja erotusdiagnoosit poissulkevina menetelminä voidaan käyttää kuvantamista (keuhkojen röntgen- tai TT-kuvausta), valtimoveren verikaasuanalyysia (hypoksian/hyperkapnian toteamiseksi) ja ysköstutkimusta (hyödyllinen, jos potilailla on keuhkoahtaumataudin akuutti pahenemisvaihe AECOPD).3

Diagnosoinnin täyttämättömät tarpeet

Maailmanlaajuisesti keuhkoahtaumataudin esiintyvyyden raportoinnissa on suurta vaihtelua, ja 10–95 % potilaista jää diagnosoimatta, usein diagnosointimenetelmien puutteellisen tai epäjohdonmukaisen käytön tai puutteellisen saatavuuden vuoksi:27 kaikille potilaille ei ole mahdollista päästä diagnosoitaviksi tai terveydenhuollon piiriin.

Asiantuntijat ovat tuoneet esiin useita nykyisiin diagnosointimenetelmiin ja ‑kriteereihin liittyviä heikkouksia. Avaavan lääkkeen jälkeinen spirometria ei ennusta oireita eikä tunnista varhaisia patologisia muutoksia. Lisäksi spirometriaa hyödynnetään usein huonosti tai tulkitaan väärin. Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että modernia tekniikkaa, kuten kuvantamista, voisi käyttää lievän taudin toteamiseksi ennen palautumattomia patologisia muutoksia.2

Vaikeusasteen luokitus

Hoidon ohjaamiseen laaditussa GOLD-suosituksessa keuhkoahtaumataudin luokitus perustuu ilmavirtauksen rajoittumisen asteeseen (GOLD 1–4) sekä oire- ja pahenemisvaiheiden historiaan3:

  • Ilmavirtauksen rajoittumisen aste vaihtelee lievästä (GOLD 1) erittäin vaikeaan (GOLD 4) ennustavan FEV1-arvon mukaan.
  • Oireiden vaikeusaste vaihtelee luokasta GOLD A (vähäinen oirekuormitus: mMRC 0–1 tai CAT < 10, vähän pahenemisvaiheita: ≤ 1 keskivaikea pahenemisvaihe) ja GOLD B (suuri oirekuormitus: mMRC ≥ 2 tai CAT ≥ 10, vähän pahenemisvaiheita: ≤ 1 keskivaikea pahenemisvaihe), luokitukseen GOLD E (mikä tahansa oirekuormitus, suuri pahenemisvaiheiden riski: ≥ 2 keskivaikeaa pahenemisvaihetta tai ≥ 1 sairaalahoitoon johtanut)

Yleisyys ja diagnosointi: yhteenveto

COPD-istuva-yskivä-mies-ei-invasiivinen-hengityshoito

Keuhkoahtaumatauti on heterogeeninen, erittäin yleinen keuhkosairaus Vaikka sairauden oireet vaihtelevat, sen ensisijaisena diagnosointimenetelmänä on avaavan lääkkeen antamisen jälkeinen FEV1/FVC-suhde. Sairauden vaikeusasteen määrittämistä varten arvioidaan myös pahenemisvaiheet ja oirekuormitus. Miten vaikeusasteen luokitusta sitten käytetään hoidon valinnassa?

OSA 3

Hoito ja ennuste

Hoidon tavoitteet

Keuhkoahtaumataudin hoito on riippuvainen sairauden vaikeusasteesta*, ja hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja samalla ehkäistä sairauden etenemistä, pahenemisvaiheita ja kuolleisuutta.

Hoitotoimenpiteinä ovat elintapojen muutokset, lääkehoito sekä happihoito tai ventilaatiotuki, kuten kotihappihoito (LTOT) ja korkeavirtaushoito (HFT) (katso kuva).

*Vuoden 2023 GOLD COPD -suosituksissa GOLD-ryhmiä on kolme – A, B ja E.3

Suositukset

Seuraavien osuuksien tietoja ei ole tarkoitettu korvaamaan paikallisia ohjeita tai asiantuntijayhteisöjen suosituksia. Tarkista viimeisimmät paikalliset/kansainväliset suositukset tietoisten hoitopäätösten varmistamiseksi. Aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://goldcopd.org/2023-gold-report-2/

https://channel.ersnet.org/channel-25-guidelines

https://www.thoracic.org/statements/copd.php

Tottumusten ja elintapojen muuttaminen

Tottumusten ja elintapojen muutoksiin kuuluvat tupakoinnin lopettaminen ja keuhkopotilaan kuntoutus (liikuntaharjoitukset ja potilasohjaus).

Näiden molempien on osoitettu vähentävän keuhkoahtaumaa sairastavien potilaiden kuolleisuutta.3

Lääkehoidot

Lääkehoidolla voidaan vähentää oireita ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden ilmaantumista ja vaikeusastetta sekä parantaa potilaan terveydentilaa ja rasituksen sietoa.3

Yksilölliseen lääkehoitoon vaikuttavat oireiden vaikeusaste, pahenemisvaiheiden riski, haittavaikutukset, potilaan liitännäissairaudet, lääkkeiden saatavuus/hinta sekä potilaskohtaiset mieltymykset.3

GOLD-suositusten mukaan inhaloitavat keuhkoputkia avaavat lääkkeet ovat keskeisiä oireiden hallinnassa. Nämä lääkkeet rentouttavat tai estävät hengitysteiden sileän lihaksen supistumista.3

Antibiootteja voidaan määrätä potilaille pahenemisvaiheen aikana tai estämään sitä28, 29. Potilaat saavat myös rokotuksia ehkäisemään infektioita, jotka voivat aiheuttaa pahenemisvaiheen.3

Limaa irrottavat lääkkeet pienentävät pahenemisvaiheen riskiä joillakin potilailla, ja ERS/ATS suosittelee niitä potilaille, joilla on keskivaikea tai vaikea ilmavirtauksen rajoittuminen ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe optimaalisesta inhalaattorihoidosta huolimatta.3, 29

Happihoito

Happihoito voi helpottaa hypoksemiaa ja hengitystyötä. Kotihappihoitoa on arvioitava säännöllisesti ja sitä suositellaan (GOLD ja ATS) potilaille, joilla on vaikea-asteinen lepohypoksemia, ja joilla siihen liittyy pieni elossaoloajan nousu.3, 30, 31

Happea voidaan antaa happirikastimen kautta, paineistettuna tai happisäiliöstä tai ventilaattorin kautta.

Korkeavirtaushoito (HFT)

HFT-laite antaa kostettua, lämmintä ilmaa lisähapen kanssa tai ilman. Korkeavirtaushoidosta hyötyvät potilaat, joilla on kroonista yskää ja limaneritystä, sekä oireita, joita voi olla vaikea hallita tavanomaisin keinoin.32

Korkeavirtaushoidossa käytetään korkeavirtausnenäkanyyleja (NHFC). Kotona annettavan HFT:n virtausnopeudet ovat 10–60 l/min tai 10–15 l/min lisähappea annettaessa. Virtausnopeus määräytyy potilaan tarpeiden mukaan.

Korkeavirtaushoidon hyötyjä ovat parempi hengitysteiden eritteiden hallinta33, vähentynyt hengenahdistus34-36, pienentynyt keuhkojen kuollut tila37, parantunut potilasmukavuus33, 37 ja vähentyneet pahenemisvaiheet32, 38.

Lue lisää korkeavirtaushoidosta täältä ja korkeavirtaushoidon hyödyistä keuhkoahtaumapotilaille täältä.

Kotona annettava noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Noninvasiivista ventilaatiota suositellaan (GOLD ja ERS) vakaille potilaille, joilla on vaikea-asteinen krooninen hyperkapnia ja joilla on aikaisemmin esiintynyt sairaalahoitoa vaatinut äkillinen hengitysvajaus.3, 39-41

  • Hoidon hyötyjä ovat parantunut elossaoloaika ja elämänlaatu sekä pienentynyt sairaalahoitoon joutumisen vaara39, 40
  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen annettavan noninvasiivisen ventilaation yhdessä kotihappihoidon kanssa on osoitettu pidentävän elinaikaa sekä aikaa seuraavan sairaalahoitojakson alkamiseen merkittävästi ja vähentävän uusia pahenemisvaiheita40. Hoito on myös 42
  • Kliinisen tutkimuksen tiedot korostavat potilaan fenotyypin arvioimisen ja kotona annettavan noninvasiivisen ventilaation ajoituksen ja annon tärkeyttä hoidosta eniten hyötyvien potilaiden valinnassa43

Potilaiden valinta kotona annettavaan noninvasiiviseen ventilaatiohoitoon. Kaavio perustuu kliinisten tutkimusten tuloksiin39, 40

Lue lisää kotona annettavan noninvasiivisen ventilaation kliinisestä näytöstä ja potilaiden valinnasta täältä.

Kotona annettavan NIV-hoidon parhaat käytännöt

Kotona annettavassa NIV-hoidossa on tärkeää, että valitaan huolellisesti potilaat, jotka todennäköisimmin hyötyvät hoidosta, annetaan tehokasta ja hyvin siedettyä hoitoa ja hoidon tehoa valvotaan tarkasti.

Valtimoveren kohonneen hiilidioksidiosapaineen paranemisen tulee olla yksi kotona annettavan NIV-hoidon päätavoitteista. Kliinisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkeammat sisäänhengityspaineet edesauttavat kotona annettavan NIV-hoidon onnistumista.39, 40, 44

Lue lisää kotona annettavan NIV-hoidon parhaista käytännöistä täältä

NIV akuuteissa tapahtumissa

NIV-hoitoa suositellaan (GOLD) myös keuhkoahtaumataudin akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon samanaikaisen respiratorisen asidoosin / vaikean hengenahdistuksen yhteydessä, kun potilaalla havaitaan hengityslihasten väsymistä / pysyvä hypoksemia lisähapen annosta huolimatta3.

NIV-hoitoa suositellaan (ERS/ATS) myös keuhkoahtaumataudin akuutista pahenemisesta johtuvan akuutin ja kroonisen hyperkapnisen hengitysvajauksen yhteydessä.28

Kotona vs. sairaalassa aloitetun NIV-hoidon kustannustehokkuus

NIV-hoito on erityisen kustannustehokasta, kun se aloitetaan kotona sairaalan sijaan (kuva).45

Potilailla, joilla oli hengenvaarallisen keuhkoahtaumataudin pahenemisen jälkeinen pysyvä hyperkapnia, NIV-hoito + kotihappihoito oli todennäköisesti kustannustehokasta Isossa-Britanniassa (taulukko).

Kotihappihoito, HFT vai NIV

Näitä kolmea hoitoa voidaan antaa erikseen tai yhdistelmähoitoina keuhkoahtaumapotilaiden kotihoidossa. Hoitojen hyötyjä kuvataan seuraavassa taulukossa.

Jatkuva hengitysteiden ylipainehoito (CPAP)

Myös CPAP-hoidosta voi olla hyötyä joillekin potilaille, ja sen on osoitettu parantavan elossaoloaikaa ja pienentävän sairaalahoitoon joutumisen vaaraa potilailla, joilla on sekä keuhkoahtaumatauti että obstruktiivinen uniapnea.3

Kirurgia

Kirurgisia hoitovaihtoehtoja ovat reduktiivinen pneumoplastomia, bullektomia ja keuhkonsiirto.

Ennuste

Vaikka keuhkoahtaumatauti on etenevä sairaus, asianmukaisella hoidolla voidaan lievittää oireita, pahenemisvaiheita ja niiden vaikeusastetta sekä parantaa potilaan terveydentilaa ja rasituksen sietoa.3

Hoidoilla voidaan myös mahdollisesti hidastaa keuhkotoiminnan heikentymistä ja vähentää kuolleisuutta.3

Kotihappihoidon on osoitettu parantavan elossaoloaikaa potilailla, joilla esiintyy vaikeaa lepohypoksemiaa. NIV-hoito vähentää kuolleisuutta ja ehkäisee uusia sairaalahoitojaksoja potilailla, joilla on vaikea krooninen hyperkapnia.3

Hoitamaton keuhkoahtaumatauti voi johtaa akuuttiin tai krooniseen hengitysvajaukseen. Erityisen suuri riski on keuhkoahtaumataudin pahenemisen aikana, sillä hengitysteiden lisääntynyt ahtautuminen ylikuormittaa hengityselimiä.

Tulevaisuuden näkymät

Pikaisia toimia tarvitaan, jotta keuhkoahtaumatauti voidaan nujertaa maailmanlaajuisesti.46

Asiantuntijapaneeli totesi Lancet-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että koordinoiduin kansainvälisin toimin (kuten COVID-19-epidemian yhteydessä) voidaan voittaa olemassa olevat hoidon esteet ja saada nopeita tuloksia. He kannattivat erityisesti seuraavia toimia2:

  • Julkiset terveysstrategiat tupakoinnin kieltämiseksi ja ilman puhtauden ylläpitämiseksi
  • Yksilöllinen lääkehoito – kattavaan taudin ja oireiden patofysiologiseen arviointiin sekä potilaan tarpeisiin, valmiuksiin ja etuun perustuva lääkehoito
  • Lisäinvestointeja parantaviin ja regeneratiivisiin hoitoihin, jotta voidaan siirtyä pääasiassa oireita hoitavista vaihtoehdoista eteenpäin
  • Lisähuomiota keuhkoahtaumataudin akuutteihin pahenemisvaiheisiin, joilla on ratkaiseva merkitys taudin etenemisen ja kustannusten kannalta, mutta jotka on määritelty epätarkasti ja joita ei tutkita riittävästi

Tutustu keuhkoahtaumataudin hoidon tärkeimpiin täyttämättömiin tarpeisiin infografiikan avulla

Hoito ja ennuste: yhteenveto

COPD-nainen-terveydenhuollon-ammattilainen-korkeavirtaushoito

Keuhkoahtaumatauti on etenevä sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi potilaan elämänlaatuun ja on maailmanlaajuisesti yksi johtavista sairastuvuuden aiheuttajista ja kuolinsyistä.3, 6, 12 Asianmukaisen hoidon on kuitenkin osoitettu vähentävän sairauden oireita, akuutteja pahenemisvaiheita ja vaikeusastetta3, 32 sekä parantavan noninvasiivista ventilaatiohoitoa saavien keuhkoahtaumatautia ja kroonista hyperkapniaa sairastavien elossaoloaikaa.39

Asiantuntijan ääni

Haastattelu, tri Chris Carlin

Voivatko automaattiset ventilaatiomuodot ja etäseuranta tukea ja yksinkertaistaa keuhkoahtaumataudin ja OHS:n noninvasiivisen ventilaation hoitopolkuja ja hoidon hyvän laadun varmistamista?

Haastattelu, prof. Gonzalez-Bermejo

Suuren intensiteetin noninvasiivisen ventilaation sovittaminen keuhkoahtaumapotilaiden kotihoitoon.

Käytännön suosituksia noninvasiivisen ventilaation käyttöön kotihoidossa**

Nämä ohjevideot noninvasiivisen ventilaation käytöstä kotihoidossa on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille.

video-ohjeet-Asennus-ja-aloitus

Laitteiston käyttöönotto ja hoidon aloitus

Katso video
Video-ohjeet-oikeiden asetusten valitseminen

Asetusten valitseminen

Katso video
video-ohjeet-Asetusten-säätäminen-sopeutumisjakson-ja-pitkäaikaisen-hoidon-aikana

Asetusten säätäminen totutteluvaiheen ja pitkäkestoisen hoidon aikana

Katso video
Potilastietojen-analysointivideo

Potilaan hoitotietojen analysointi

Katso video

Tämä sisältö on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille.

** Nämä ohjevideot noninvasiivisen ventilaation käytöstä kotihoidossa on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Ne perustuvat 2019 GAV -suosituksiin, jotka puolestaan perustuvat hengityselinsairauksia hoitavien kokeneiden lääkäreiden tutkimuksiin ja asiantuntemukseen. Hoito-ohjelmasta vastaa potilasta hoitava lääkäri, ja asetukset valitaan potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Viitteet

  1. Iheanacho, I., et al., Economic Burden of Chronic Obstructive Pulmonary Disease (COPD): A Systematic Literature Review. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis, 2020. 15: p. 439-460.
  2. Stolz, D., et al., Towards the elimination of chronic obstructive pulmonary disease: a Lancet Commission. Lancet, 2022. 400(10356): p. 921-972.
  3. Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease. Global Strategy for the Prevention, Diagnosis and Management of COPD: 2023 Report 2023. Available at https://goldcopd.org/2023-gold-report-2/
  1. Hoogendoorn, M., et al., Prediction models for exacerbations in different COPD patient populations: comparing results of five large data sources. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis, 2017. 12: p. 3183-3194.
  2. Dalal, A.A., et al., Impact of COPD Exacerbation Frequency on Costs for a Managed Care Population. J Manag Care Spec Pharm, 2015. 21(7): p. 575-83.
  3. Svedsater, H., et al., Life Impact and Treatment Preferences of Individuals with Asthma and Chronic Obstructive Pulmonary Disease: Results from Qualitative Interviews and Focus Groups. Adv Ther, 2017. 34(6): p. 1466-1481.
  4. Cook, N.S., et al., Patients’ perspectives on COPD: findings from a social media listening study. ERJ Open Res, 2019. 5(1).
  5. Franssen, F.M.E., et al., The physical, mental, and social impact of COPD in a population-based sample: results from the Longitudinal Aging Study Amsterdam. NPJ Prim Care Respir Med, 2018. 28(1): p. 30.
  6. FitzGerald, J.M., et al., Resource use study in COPD (RUSIC): a prospective study to quantify the effects of COPD exacerbations on health care resource use among COPD patients. Can Respir J, 2007. 14(3): p. 145-52.
  7. Omachi, T.A., et al., Depression and health-related quality of life in chronic obstructive pulmonary disease. Am J Med, 2009. 122(8): p. 778 e9-15.
  8. Zhang, M.W., et al., Prevalence of depressive symptoms in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a systematic review, meta-analysis and meta-regression. Gen Hosp Psychiatry, 2011. 33(3): p. 217-23.
  9. GBD 2019 Diseases and Injuries Collaborators, Global burden of 369 diseases and injuries in 204 countries and territories, 1990-2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 2020. 396(10258): p. 1204-1222.
  10. Yeatts, K.B., et al., Population-based burden of COPD-related visits in the ED: return ED visits, hospital admissions, and comorbidity risks. Chest, 2013. 144(3): p. 784-793.
  11. Donaldson, G.C., et al., Relationship between exacerbation frequency and lung function decline in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax, 2002. 57(10): p. 847-52.
  12. Miravitlles, M., et al., Effect of exacerbations on quality of life in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a 2 year follow up study. Thorax, 2004. 59(5): p. 387-95.
  13. Seemungal, T.A., et al., Effect of exacerbation on quality of life in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med, 1998. 157(5 Pt 1): p. 1418-22.
  14. Ehsan, M., et al., A longitudinal study evaluating the effect of exacerbations on physical activity in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Ann Am Thorac Soc, 2013. 10(6): p. 559-64.
  15. Alahmari, A.D., et al., Physical activity and exercise capacity in patients with moderate COPD exacerbations. Eur Respir J, 2016. 48(2): p. 340-9.
  16. Suissa, S., S. Dell’Aniello, and P. Ernst, Long-term natural history of chronic obstructive pulmonary disease: severe exacerbations and mortality. Thorax, 2012. 67(11): p. 957-63.
  17. Connors, A.F., Jr., et al., Outcomes following acute exacerbation of severe chronic obstructive lung disease. The SUPPORT investigators (Study to Understand Prognoses and Preferences for Outcomes and Risks of Treatments). Am J Respir Crit Care Med, 1996. 154(4 Pt 1): p. 959-67.
  18. Santos, N.C.D., et al., Prevalence and Impact of Comorbidities in Individuals with Chronic Obstructive Pulmonary Disease: A Systematic Review. Tuberc Respir Dis (Seoul), 2022. 85(3): p. 205-220.
  19. Soler, X., et al., High Prevalence of Obstructive Sleep Apnea in Patients with Moderate to Severe Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Ann Am Thorac Soc, 2015. 12(8): p. 1219-25.
  20. Stallberg, B., et al., Real-world retrospective cohort study ARCTIC shows burden of comorbidities in Swedish COPD versus non-COPD patients. NPJ Prim Care Respir Med, 2018. 28(1): p. 33.
  21. Hurst, J.R., et al., Understanding the impact of chronic obstructive pulmonary disease exacerbations on patient health and quality of life. Eur J Intern Med, 2020. 73: p. 1-6.
  22. Boers, E., et al. An estimate of the global COPD prevalence in 2050: Disparities by income and gender. Poster presented at the European Respiratory Society International Congress 2022. Barcelona, Spain.
  23. Li, H.Y., et al., Global, regional and national burden of chronic obstructive pulmonary disease over a 30-year period: Estimates from the 1990 to 2019 Global Burden of Disease Study. Respirology, 2023. 28(1): p. 29-36.
  24. Ho, T., et al., Under- and over-diagnosis of COPD: a global perspective. Breathe (Sheff), 2019. 15(1): p. 24-35.
  25. Wedzicha, J.A.E.C.-C., et al., Management of COPD exacerbations: a European Respiratory Society/American Thoracic Society guideline. Eur Respir J, 2017. 49(3).
  26. Wedzicha, J.A., et al., Prevention of COPD exacerbations: a European Respiratory Society/American Thoracic Society guideline. Eur Respir J, 2017. 50(3).
  27. Jacobs, S.S., et al., Home Oxygen Therapy for Adults with Chronic Lung Disease. An Official American Thoracic Society Clinical Practice Guideline. Am J Respir Crit Care Med, 2020. 202(10): p. e121-e141.
  28. Cranston, J.M., et al., Domiciliary oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev, 2005. 2005(4): p. CD001744.
  29. Storgaard, L.H., et al., Long-term effects of oxygen-enriched high-flow nasal cannula treatment in COPD patients with chronic hypoxemic respiratory failure. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis, 2018. 13: p. 1195-1205.
  30. Hasani, A., et al., Domiciliary humidification improves lung mucociliary clearance in patients with bronchiectasis. Chron Respir Dis, 2008. 5(2): p. 81-6.
  31. Cirio, S., et al., Effects of heated and humidified high flow gases during high-intensity constant-load exercise on severe COPD patients with ventilatory limitation. Respir Med, 2016. 118: p. 128-132.
  32. Neunhauserer, D., et al., Supplemental Oxygen During High-Intensity Exercise Training in Nonhypoxemic Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Med, 2016. 129(11): p. 1185-1193.
  33. Chatila, W., et al., The effects of high-flow vs low-flow oxygen on exercise in advanced obstructive airways disease. Chest, 2004. 126(4): p. 1108-15.
  34. Fraser, J.F., et al., Nasal high flow oxygen therapy in patients with COPD reduces respiratory rate and tissue carbon dioxide while increasing tidal and end-expiratory lung volumes: a randomised crossover trial. Thorax, 2016. 71(8): p. 759-61.
  35. Rea, H., et al., The clinical utility of long-term humidification therapy in chronic airway disease. Respir Med, 2010. 104(4): p. 525-33.
  36. Kohnlein, T., et al., Non-invasive positive pressure ventilation for the treatment of severe stable chronic obstructive pulmonary disease: a prospective, multicentre, randomised, controlled clinical trial. Lancet Respir Med, 2014. 2(9): p. 698-705.
  37. Murphy, P.B., et al., Effect of Home Noninvasive Ventilation With Oxygen Therapy vs Oxygen Therapy Alone on Hospital Readmission or Death After an Acute COPD Exacerbation: A Randomized Clinical Trial. JAMA, 2017. 317(21): p. 2177-2186.
  38. Ergan, B., et al., European Respiratory Society guidelines on long-term home non-invasive ventilation for management of COPD. Eur Respir J, 2019. 54(3).
  39. Murphy, P.B., et al., Cost-effectiveness of home non-invasive ventilation in patients with persistent hypercapnia after an acute exacerbation of COPD in the UK. Thorax, 2023. 78(5): p. 523-525.
  40. Murphy, P.B. and N. Hart, Home Non-Invasive Ventilation for COPD: How, Who and When? Arch Bronconeumol (Engl Ed), 2018. 54(3): p. 149-154.
  41. Windisch, W., J.H. Storre, and T. Kohnlein, Nocturnal non-invasive positive pressure ventilation for COPD. Expert Rev Respir Med, 2015. 9(3): p. 295-308.
  42. Duiverman, M.L., et al., Home initiation of chronic non-invasive ventilation in COPD patients with chronic hypercapnic respiratory failure: a randomised controlled trial. Thorax, 2020. 75(3): p. 244-252.
  43. Halpin, D.M.G., et al., It is time for the world to take COPD seriously: a statement from the GOLD board of directors. Eur Respir J, 2019. 54(1).
Lue lisää