Keuhkoahtaumataudin oireet ja hoito
Mikä keuhkoahtaumatauti on? Lue lisää keuhkoahtaumataudin syistä, vaiheista, diagnosoinnista ja hoidosta.
Mikä keuhkoahtaumatauti (COPD) on?
Keuhkoahtaumatauti (COPD) on yläkäsite joukolle eteneviä keuhkosairauksia, joihin liittyy ensisijaisesti krooninen bronkiitti, joka tarkoittaa jatkuvaa limaista yskää, sekä emfyseema, jolle on tyypillistä keuhkokudoksen tuhoutuminen. Sairaus aiheuttaa hengitysteiden (keuhkoputkien) ahtautumista tai keuhkorakkuloiden vaurioitumista.
Keuhkoahtaumataudin oireita ovat jatkuva yskä, lisääntynyt hengenahdistus, vinkuva hengitys ja puristava tunne rinnassa.1Vaikka keuhkoahtaumatauti onkin etenevä sairaus, johon ei (toistaiseksi) ole parantavaa hoitoa, oikealla diagnoosilla ja hoidolla voidaan tehdä paljon sairauden lievittämiseksi ja hengityksen parantamiseksi. Hoitomuotoja ovat lääkehoito, happihoito ja noninvasiivinen ventilaatio (NIV).
Keuhkoahtaumatauti vaikeuttaa hengittämistä ajan kuluessa, sillä hengitystiet ahtautuvat osittain. Tämä vaikeuttaa ilman virtausta keuhkoihin ja keuhkoista pois. Tällöin veressä on tavallista vähemmän happea (O2), ja hiilidioksidin (CO2) poisto vaikeutuu.
Keuhkoahtaumatautiin liittyy kaksi kroonista sairautta:
- krooninen keuhkoputkentulehdus on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdus, joka aiheuttaa sitkeää yskää ja limaneritystä
- emfyseema eli keuhkolaajentuma aiheuttaa parantumatonta vahinkoa keuhkokudoksen keuhkorakkuloille, mikä aiheuttaa hengästymistä.
Mikä keuhkoahtaumatautia aiheuttaa?
Keuhkoahtaumataudin yleisin syy on tupakointi. Keuhkoahtaumatautia esiintyy merkittävästi enemmän ihmisillä, jotka tupakoivat säännöllisesti tai ovat tupakoineet säännöllisesti, kuin ihmisillä, jotka eivät tupakoi.2
Muita riskitekijöitä ovat altistuminen ilmansaasteille ja työperäinen altistuminen pölylle ja kemikaaleille.3
Mitkä ovat keuhkoahtaumataudin oireet?
Keuhkoahtaumataudin kehittyminen vie yleensä vuosia. Yksi ensimmäisistä oireista voi olla hengästyminen portaita kiivetessä tai kotitöitä tehdessä. Koska hengittäminen on niin raskasta, potilas voi olla jatkuvasti väsynyt. Oireita voivat myös olla säännöllinen yskä ja limaneritys.
Ilmansaasteet, allergiat, flunssat ja influenssa voivat pahentaa keuhkoahtaumataudin oireita. Tällöin puhutaan äkillisestä pahenemisvaiheesta(4). Tupakoijat voivat myös saada usein keuhkoinfektioita, jotka voivat johtaa keuhkokuumeeseen.
Miten keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan?
Lääkäri diagnosoi keuhkoahtaumataudin (COPD) oireiden, sairaushistorian, lääkärintutkimuksen ja spirometrian perusteella. Spirometria on tutkimus, jossa mitataan, miten hyvin potilas pystyy hengittämään.2
Spirometriatutkimuksessa lääkäri pyytää potilasta puhaltamaan putkeen. Testissä tallennetaan erilaisia ilman tilavuuteen ja uloshengityspaineeseen liittyviä mittauksia. Lääkäri voi myös suositella röntgenkuvausta tai tietokonetomografiakuvausta (TT), joiden avulla keuhkoja voidaan tarkastella lähemmin.
Joskus voidaan ottaa verikoe, jolla arvioidaan veren happipitoisuutta (O2) ja hiilidioksidipitoisuutta (CO2).
Miten keuhkoahtaumatautia hoidetaan?
Keuhkoahtaumataudin parannuskeinoa ei ole vielä keksitty, mutta erilaisilla hoidoilla voidaan lievittää oireita ja hidastaa keuhkoahtaumataudin etenemistä.
Suositeltuja hoitokeinoja ovat esimerkiksi seuraavat:
- Tupakoinnin lopettaminen. Jos tupakoit, lopettaminen on paras tapa hidastaa keuhkoahtaumataudin etenemistä.5
- Lääkkeet. Käytettäviä lääkkeitä voivat olla erilaiset inhalaattorit, steroidit ja antibiootit, joilla hoidetaan oireita sekä vähennetään ja lievennetään äkillisiä pahenemisvaiheita.5
- Keuhkopotilaan kuntoutus. Ohjelma, jossa yhdistyvät liikunta ja tieto sairaudesta, voi auttaa elämään oireiden ja keuhkoahtaumataudin kanssa.5
- Ruokavalion muutokset. Ruokavalion muutokset voivat helpottaa joidenkin keuhkoahtaumatautipotilaiden oloa.5
- Happihoito. Happihoidosta voi olla apua, kun potilaalla on hypoksia eli veren happipitoisuus on liian pieni..5
- Noninvasiivinen ventilaatio. Noninvasiivisen ventilaatiotuen lisääminen perinteiseen hoitoon voi vähentää hengästymistä ja parantaa hengitystiheyttä ja kaasujenvaihtoa veressä.5 Se voi myös parantaa elämänlaatua.6
Jatka tarkastelua
Mitä on NIV ja IV ventilaatiohoito?
Lue, miten noninvasiivinen (NIV) tai invasiivinen ventilaatio (IV) auttaa hengittämään paremmin.
Hengityselinsairaudet
Tutustu muihin hengityselinsairauksiin, joita ovat esimerkiksi obesiteetti-hypoventilaatiosyndrooma (OHS), neuromuskulaarisairaudet ja restriktiiviset keuhkosairaudet, sekä niiden koti- tai sairaalahoidossa käytettävään invasiiviseen tai noninvasiiviseen ventilaatiohoitoon.
Mitä tapahtuu normaalissa hengityksessä?
Ymmärtääksesi mikä vaikuttaa kykyyn hengittää kunnolla, on hyvä ensin tietää millaista normaali hengittäminen on.
Viitteet:
- COPD symptoms and causes, Mayo Clinic, updated August 11, 2017, https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/copd/symptoms-causes/syc-20353679.
- Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD). “Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of COPD, 2015.” (accessed November 9, 2015) http://www.goldcopd.org/uploads/users/files/GOLD_Report_2015_Sept2.pdf
- Mannino DM and Buist AS. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. The Lancet 2007:370:765‐773.
- Eisner MD et al. An official American Thoracic Society public policy statement: Novel risk factors and the global burden of chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med. 2010;182(5):693-718.
- McKenzie DK et al. The COPDX Plan: Australian and New Zealand Guidelines for the management of Chronic Obstructive Pulmonary Disease 2003. Med J Aust. 2003;178(6):S15-29.
- Köhnlein T et al. Non-invasive positive pressure ventilation for the treatment of severe, stable chronic obstructive pulmonary disease: a prospective, multicentre, randomised, controlled clinical trial. Lancet Resp Med 2014;2:698-705.